Miksi koko Suomen elinvoimaisuus on espoolaisen etu?

Veroilla pitäisi aina saada enemmän kuin niitä joutuu maksamaan. Hyvinvointivaltion palvelujen pitäisi tuntua arvokkaammilta kuin verojen maksu tuntuu ikäviltä. Yksilön turva, omaisuuden suoja ja palvelut, yritysten työvoima, luotettava toimintaympäristö ja elinkeinovapaus.

Oletko samaa mieltä?

Palkkaveroista euromääräisesti suuren osan maksavat keski- ja suurituloiset, arvonlisävero jakautuu tasaisemmin kaikille kulutuksen mukaan, yritykset maksavat voitoistaan yhteisöveroa. Yritysten pääkonttorit sijaitsevat usein suurissa kaupungeissa, useimmiten pääkaupunkiseudulla, joissa työskentelee niiden toimihenkilöt ja johto. Usein siksi, että isommilla paikkakunnilla asuu riittävästi ihmisiä ja sijaitsee yliopistoja ja muita kouluja , joiden kautta yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Mutta ei näillekään ihmisille olisi töitä, jos sitä teollisuustuotantoa tai alkutuotantoa ja jalostustehtaita ei olisi, usein juuri maakunnissa. Siellä on lähellä raaka-aineita, tilaa teollisuudelle ja ehkä hyvät logistiset yhteydet. Siksi koko Suomi on syytä pitää asuttuna ja yritykset toimintakykyisinä maakunnissa. Tästä riippuvuudesta kannattaa lukea hauska Uudensuomen satiiri, kuinka Suomen etelärannalle on syntynyt paperinpyörittäjien kylä, jossa ei ole mitään omaa, vesikin tuodaan maakunnista. Valitettavasti lehti on tainnut siirtää mielipidekirjoituksen maksumuurin taakse.

Havainnekuva Kemin biotuotetehtaan satamavarasto, kuva Metsä Fibre

Suomen väestörakenne on jatkuvasti vanhenemassa, nykyiset syntyvät ikäluokat ovat osuudeltaan vain puolet 100 vuotta sitten syntyneistä. Pienenevät ikäluokat edesauttavat kouluverkon supistamista ja jopa tiede- ja tuotekehitysrahojen supistumista. Pisa-tulokset ovat muuten heikenneet melko samaan tahtiin kun koulukokoja on suurennettu ja kouluja vähennetty. Koulu on jokaisen elinvoimaisen kylän sydän, muuttotappio on mahdollista kääntää voitoksi vain, jos koulu säilyy ja kuntaan saadaan lapsiperheitä.

Yritys ei voi hinnoitella palveluitaan niin, että mansikanpoimijalle maksetaan 3000 euroa kuukaudessa, kuten julkisuudessa esitettiin vastikään työperäisen maahanmuuton palkka-alarajaksi. Se ei saa tuotteitaan sillä hinnalla kaupaksi. Vai maksaisitko sinä mansikoista kaksin- tai kolminkertaisen hinnan? Sama pätee kaikkiin tuotteisiin, yrityksen tulee saada tuotteet kaupaksi kulloisessakin markkina- ja kilpailutilanteessa. Emme myöskään halua alkaa luoda kahden kerroksen väkeä, niitä, joilla on suomalaisten palvelut käytettävissään ja niitä, joilla ei ole, vaikka kaikki maksavat verot lain mukaan Suomeen. Palkka tai koulumenestys ei määritä ihmisen arvoa yhteiskunnalle. Yhteiskunta on kuin luonto, monimuotoisine toimijoineen, joista kaikilla on oma tärkeä roolinsa. Jokaisen tulisi tehdä oma työnsä parhaansa mukaan ja olla ylpeä panoksestaan yhteiseksi hyväksi. Osallisuuden tunne on tärkeä ihan jokaiselle.

Kaikki työ on yhteiskunnan kannalta arvokasta. Kaikille töille ei kuitenkaan löydy tekijöitä, esimerkiksi alhaisen palkkauksen, työn raskauden tai työpaikan sijainnin vuoksi. Siksi meillä käy vierastyöläisiä töissä, joista moni tulee Suomeen vain kausitöihin. Osaavia ja motivoituneita työntekijöitä tarvitaan sekä Närpiön puutarhayritykseen, Kekkilän Padasjoen tehtaalle, Uudenkaupungin autotehtaalle että SSAB:n Raahen terästehtaalle. Yritykset uskaltavat investoida jos nämä asiat ovat kunnossa. Luontomatkailukin vaatii tekijänsä ja turisti palvelunsa, kaukana pääkaupunkiseudulta. Paikkakunnille muutetaan tai niillä pysytään vain jos sieltä löytyy jokaisen suomalaisen perheen tarvitsemat lähipalvelut: asuntoja, koulut, terveyspalvelut, harrastemahdollisuudet, aktiivinen yhteisö ja ystävät. Pysyviä työsuhteita syntyy vain paikkoihin, joissa koko perheelle on puitteet kunnossa.

Yritykset muodostavat aina toisten yritysten palveluita käyttäviä verkostoja, oli kyse sitten maatalousyrityksestä tai Suomen suurimmista yrityksistä. Nämä suuret yritykset siis lisäävät myös muuta yritystoimintaa ja työpaikkoja ympärillään. Nämä yritykset kilpailevat globaalilla tasolla, maailman parhaiden yritysten kanssa. Siksi ne tarvitsevat myös erityisosaajia muista maista, ollakseen kilpailukykyisempiä. Kasvu on viime vuosina ollut suomalaisyrityksille hidasta juuri kovan kansainvälisen kilpailun ja työvoiman saatavuuden haasteiden vuoksi. Taustaltaan erilaiset ihmiset saavat tutkitusti yhdessä parempia tuloksia kuin samantaustaiset tiimit. IT-alalla kilpaillaan intialaisten ja muiden kansainvälisten suuryritysten kanssa samoista (pohjoismaisista suuryrityksistä) asiakkaista, siksi on tärkeää, että meillä on töissä myös näistä maista olevia ihmisiä, pärjäämme silloin kilpailussa paremmin. Kärjistettynä intialainen tulee Suomeen töihin, jotta useammalle muulle suomalaiselle olisi töitä. Eli ei aina ole sama asia palkata työhön suomalainen. Useampi Intiassa alun perin työskennellyt kollega on tullut Suomeen ja Espooseen töihin perheensä kanssa, he ovat hyvä lisä suomalaisten yritysten kilpailukykyyn, maksavat veronsa Suomeen ja siten lisäävät kaikkien hyvinvointia. Naispuolisen kollegani aviomies on perustanut yrityksen tänne Suomeen ja Espooseen. Kunhan vaan otamme heidät osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja ystäväpiiriämme, he haluavat toivottavasti myös jäädä tänne. Ja vääristä huhuista poiketen, työperäisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleilla on parempi työllisyysaste kuin kantaväestöllä vielä 3 vuotta maahantulon jälkeenkin.

Siksi Espoossakin pitää tehdä kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta yritysten hyvät toimintaedellytykset, myös työvoiman saatavuus kasvun mahdollistajana on turvattu. Tai että töihin tai vaikka Startup-yrityksen Suomeen perustamaan tuleva maahanmuuttaja on tervetullut ja byrokratia vähenee ja yrittäjä saa siitä suoriutumiseen apua.

Suomalaisuuteen kuuluu olennaisena osana solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Karjalaiset asutettiin aikanaan sodan jälkeen Suomen alueelle, ei siinä ajateltu, että nuo tulevat meidän apajille ja ansiotta palveluita käyttämään vaan että yhdessä tekemällä saamme Suomen nousuun. Juuri nyt kaivataan sitä solidaarisuutta esimerkiksi sote-ratkaisussa, ei vain maakunnissa asuvien vaan meidän kaikkien hyvinvoinnin tähden. Suomessa pärjätään kyllä, meillä on osaamista ja luonnonvaroja, työtä tekemällä, yhteen hiileen puhaltamalla, siitä on tullut jopa Suomen erityisosaaminen joukkuelajeissa. Yhdessä olemme enemmän.

Siksi Keskusta on. Ja siksi minä olen ehdolla valtuustoon. 524.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: