Eläkeköyhyyden poistotalkoot!

Hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen kannalta on tärkeintä, että kaikki kokevat sen reiluksi. Kirjoitan tänään asioista jotka eivät minusta täytä tällä hetkellä reiluuden määritelmää. Niiden korjaaminen on valtakunnan politiikkaa, mutta käytännössä ongelmat näkyvät kuntataloudessa, siksi nämä asiat pitää nostaa esiin.

  1. Pienet eläkkeet ja omaisuuden kohtelu yhteiskunnan tukiratkaisuissa
  2. Eläkkeiden kertyminen yli 50-vuotiaille, erityisesti naisille
  3. Yhdenvertaisuus työttömyysturvassa ja elinkeinonharjoittajien työttömyys- ja eläkeratkaisut
  4. Perintö- ja lahjaverotusratkaisut kansakunnan omistamisen kulttuurin muutoksessa

Oletko laskenut oman eläkkeesi arvion? Pitkä työura, eli työnteko alimmasta eläkeiästä ylimpään vaikuttaa jopa 40% eläkettä nostavasti, siksi on tärkeää että iäkkäät voivat tehdä töitä, tästä ikärasismin ongelmasta ja ratkaisusta kirjoitin viimeksi. Iso epäkohta on myös se miten eläkkeitä ja omaisuutta kohdellaan yhteiskunnan tukiratkaisuissa. Jos joutuu ympärivuorokautiseen hoitoon, yhteiskunta ottaa 80% eläkkeestä, ja joissain kunnissa jopa omaisuus on realisoitava. Minusta olisi reilua, että jokaiselta tässä kohtaa menisi tasasumma, esimerkiksi maksimissaan 1000€, ja yhteiskunta kattaa sitten erotuksen tuohon saakka. Jos esimerkiksi säästää itselleen lisäeläkettä, on hyvä ennakkoon tietää sen kohtelu, vain silloin ihmiset voivat tehdä elämässään itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja. Jos lisäeläkkeisiin kannustetaan, niin silloin erityisesti tämä pitäisi linjata. Ja jos pariskunnasta toinen, esimerkiksi suurempituloinen, joutuu ympärivuorokautiseen hoitoon, edelleen kodin menot, jossa toinen asuu, pysyvät samoina. Tällainen voi ajaa ihmisiä eläkeläisköyhyyteen. Samoin omistusasunnossa yksi asuva ei saa eläkeläisen asumistukea, vaikka kokonaiskulu olisi selvästi pienempi kuin vuokralla asuessa, jolloin tuen saisi. Tämäkään ei tunnu reilulta.

Keski-ikäisten naisten Facebook-ryhmässä moni huomasi työeläkekertymänsä olevan todella pieni, vaikka työtä on tehnyt sen 40 vuotta, joka alkuperäisessä eläkejärjestelmässä oli tavoiteaika. Osa on tehnyt 15-vuotiaasta töitä, mutta yli 50-vuotiaiden osalta eläke on alkanut kertyä vasta 23-vuotiaana, vaikka eläkemaksut on maksettu jokaisesta palkasta. Tämä koettiin erityisen epäreiluksi. Nykyään eläkettä kertyy myös vanhempainvapaista ja opiskeluajasta, jos se päättyy tutkinnon suorittamiseen. Eläkeratkaisuissa on aina pyritty muuttamaan vain tulevia ratkaisuja, ei takautuvasti mitään, mutta sanoisin, että tässä on epäkohta, joka pitäisi korjata vähintään esim. alle 2000€ kuukaudessa eläkettä saaville henkilöille takautuvasti, tasa-arvon nimissä. Työeläke on jokaisen ”omaa rahaa”, kun taas erilaisiin tukiin, jopa kansaneläkkeeseen, vaikuttaa myös mahdollisen puolison tulot. Tässä käytännössä tehtäisiin siirto erilaisista muista tuista eläkkeisiin, joten yhteiskunnan kannalta kyse ei ole isosta erosta, ja tässä korjattaisiin takautuvasti aikaisempaa epätasa-arvoista kohtelua.

Paljon on ollut keskustelua nykyisen ansiosidonnaisen työttömyysturvan epäoikeudenmukaisuudesta, eli kaikki osallistuvat maksamiseen mutta vain osa nauttii ansiosidonnaisuudesta. Kun tämä epäkohta toivottavasti korjataan pian, ovathan kaikki puolueetkin tästä samaa mieltä, niin samassa yhteydessä pitäisi huomioida elinkeinonharjoittajien työttömyysturva ja eläkeratkaisut. Nämä epäkohdat ovat tulleet erityisen hyvin näkyviin nyt, kun valtion on pyrkinyt tukemaan yrityksiä, jotka kamppailetvat koronatoimista aiheutuvien rajoituksien kanssa. Elinkeinonharjoittaja, näitä on 43% kaikista yrityksistä, maksaa itselleen palkkaa, johon tarkoitukseen koronan yritystukia ei olekaan voinut käyttää ja niitä on jouduttu perimään takaisin. Väliaikainen työmarkkinatuki-malli pitäisi saada jatkuvaksi, eli luoda yrittäjille automaattinen tukimalli työttömyystuesta kun elinkeinonharjoittajan tulot jäävät toimeentulorajan alle. Silloin useammat uskaltaisivat lähteä yrittäjiksi, nykymallilla työttömyysturvan ulkopuolelle putoaminen on liian iso riski monelle. Toinen kädenojennus olisi palveluyrittäjän alv-mallin tarkastelu siten, että yrittäjälle jää käteen enemmän kuin verottajalle, verotus kun on yhtäläinen ja kilpailua vähiten vääristävä keino tukea yrittäjyyttä. Tästä kirjoitin jo aiemmin blogiin. Elinkeinonharjoittajien eläkemallin pitäisi olla samanlainen kuin työntekijöiden, tai jotenkin yhteiskunnan taholta rahastoitu, maksettuihin palkkoihin sidottu ja samantasoinen kuin palkansaajilla. Nykyisin liian moni elinkeinonharjoittaja ei pysty maksamaan itselleen riittävää eläkettä ja siksi heitä uhkaa eläkeläisköyhyys.

Sitten vielä Suomen kilpailukyvystä ja varallisuuden kertymisestä. Ohessa on kuva aikuisiällä sisarusteni kanssa hankitusta kesämökistä, jossa olemme suvun kesken viimeisen 10 vuotta nauttineet yhdessä ja erikseen mahtavista Suomen kesistä. Maksamme vielä 15 vuotta pankkilainaa mökistä. Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on asunnoissa ja kesämökeissä. Jos minä yllättäen kuolisin, alaikäiset lapseni perisivät osuuden kodistamme ja mökistä. Millä he maksaisivat perintöverot? Olisi harmi jos yhteinen omaisuus menisi myyntiin verojen takia, siinä hetkessä olisi varmaan muutakin murhetta. Oletko miettinyt perintöverotusta omalla kohdallasi, tässä linkki laskuriin?

Naapurimaissamme talous on Suomea paremmalla tolalla. Siellä on jo vuosia sitten luovuttu perintöveroista. Asunnot siirtyvät sukupolvelta toiselle. Kiinteää omaisuutta voi käyttää sijoitusten ja yritystoiminnan vakuudeksi. Ruotsalaisten omaisuus on asukaslukuun suhteutettuna 2,5-kertainen Suomeen nähden, osittain tästä syystä. Eikö meidän olisi jo aika tehdä samoin, verottaa vaikka perityn omaisuuden myyntivoitosta tiukemmin. Antaisimme omaisuuden karttua suvuissa ja helpottaisimme lastemme elämää, ettei jokaisen sukupolven tarvitse lähteä nollasta. Omaisuudesta on maksettu monin kerroin verot. Vähintään rintaperillisten ja alenevassa polvessa annettujen perintöjen ja lahjojen osalta, jos ei kokonaan pystytä heti perintöverosta luopumaan. Olisi paljon vähemmän kikkailua perintöverotuksella, josta hyötyvät kuitenkin eniten suurituloisimmat.

Omistamisen arvostuksen soisi lisääntyvän, koska sijoittamisesta Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin ja tuotteisiin hyötyvät kaikki. Suomi voisi perustaa rahastoja tukemaan suomalaista maaomistusta ja yrityksiä, ja ehdotus lasten 300€ sijoitusrahastotilistä voisi sijoittaa automaattisesti juuri Suomeen. Lisäeläkerahasto kansallisella toimintamallilla voisi myös olla tarjolla kaikille kansalaisille.

Tähän kokonaisuuteen liittyy myös omaisuuden suoja vanhuuden palveluiden rahoittamisen osalta, josta kirjoitin tämän blogin alussa. Yhtä tärkeä kuin omaisuuden karttuminen ilman perintöveroa on suojata eläke, lisäeläke ja omaisuus realisoinnilta vanhuuspalveluiden rahoituksessa.

Tasavertaisuuden nimissä.

P.S. En ole itse rikkaasta suvusta tai saamassa perintöä, joten tässä taka-ajatuksena on laajempi hyöty kaikille suomalaisille.

P.P.S. Siitä reiluudesta kaikki lähtee, nykymalli kannustaa siirtämään rahat/muuttamaan naapurimaihin, ja pienentää veronmaksumoraalia kun lopulta valtio/kunta voi viedä sitkeällä työllä ja tarmolla hankitun omaisuudenkin. Eli verojen maksu työstä ei riitä että kaikki saavat samat vanhuspalvelut, vaan nekin ovat progressiivisesti rahoitettuja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: